Eipä sitä muuhun voi tukeutua! Jotenkin on liikaa nyt kaikkea, mutta onneks ens viikolla on pitkä vapaa, saan pidettyä vappu-perjantain omaalomaa. Sit onkin edessä työmatka toiselle puolen Suomea. Pienimmät tulevat appilaan/anoppilaan hoitoon, ja mä käyn töissä sieltä käsin. Ihan kivaa vaihtelua, mutta JUURI NYT mikään ei tunnu hyvälle. Joten en tän enempää mieti tulevia. Riittää jokaiselle päivälle omat murheet, ja niitähän tuntuu nyt riittävän!  Mutta kyllä kai se tästä, niinkuin aina ennenkin?!